Indira du Roch

  • selle français tamma 170cm, rautias
    syntynyt 16.04.2017, täytti 4v. 16.05.2017
    (4-v. jälkeen ikääntyy VARL:n mukaisesti)
    VH17-121-0042

    kasvattaja Le Châteu de Raconteur
    omistaja Carolina (VRL-10356), Kaartin Hevoset

  • Kuuliaisuus ja luonne 733.63, Tahti ja irtonaisuus 741.75
    kouluratsastus pisteet 1475.38, taso 4

    meriitit ja muut saavutukset

    40 KRJ sijoitusta

Indira on melko helppo ratsu, hyvin miellyttämisen haluinen, mutta herkkä. Se on perinyt paljon hyviä piirteitä vanhemmiltaan, vaikkakin kun yhteen laitetaan kaksi levotonta lasta, tulee lisää levottomia lapsia. Indira on ehkä helppo ratsu, mutta maasta käsittely on oma lukunsa. Paikoillaan pysyminen on hyvinkin haastavaa toisinaan, eikä yhteen asiaan keskittyminen ole sen vahvuuksia.


i. Chev du Roch KTK-II, KV-II, Palladium Prize
sf, km, 171cm
ii. Les Granits KTK-II, KV-II, KVJ AB
sf, km
iii. Hoquet
iie. VG Granite
ie. Chanceux KTK-III, KRJ-I, KV-III, KVJ AB
sf, rn
iei. Bête Noir
iee. Heureux
e. Isla du Roch VSN Champion, KTK-II
sf, rt, 170cm
ei. Fendant
sf, rn
eii. Étonnant
eie. Élégante
ee. Iris Rouge
sf, rt
eei. Quentin
eee. Irina Rouge

Jälkeläiset ja astutusinfo

Indiraa käytetään sekä selle français että suomalaisten puoliveristen jalostukseen. Sen kilpailu-uran päätyttyä, se siirtyy pelkästään jalostuskäyttöön.


KRJ tulokset

04.05.2017 Syndur, Grand Prix, 5/33
08.05.2017 Syndur, Grand Prix, 1/35
11.05.2017 Syndur, Grand Prix, 5/33
13.05.2017 Syndur, Grand Prix, 4/33
17.05.2017 Syndur, Grand Prix, 3/33
25.05.2017 Syndur, Grand Prix, 4/35
27.05.2017 Syndur, Grand Prix, 1/35
30.05.2017 Syndur, Grand Prix, 2/33
08.06.2017 Syndur, Grand Prix, 4/35
02.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 2/42
03.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 6/42
05.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 5/43
06.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 5/43
09.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 6/42
14.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 6/42
18.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 5/43
18.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 2/42
19.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 5/43
20.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 5/42

KRJ tulokset

02.06.2017 Kultahaiven, Grand Prix, 3/50
04.06.2017 Kultahaiven, Grand Prix, 2/50
06.06.2017 Kultahaiven, Grand Prix, 5/50
10.06.2017 Kultahaiven, Grand Prix, 2/50
12.06.2017 Kultahaiven, Grand Prix, 1/50
02.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 1/26
05.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 1/26
07.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 5/26
07.05.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 3/26
10.06.2017 Kultahuisku, Grand Prix, 1/26
15.06.2017 Simora, Grand Prix, 4/16
02.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 4/30
03.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 5/29
09.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 1/30
10.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 5/29
11.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 3/30
15.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 3/30
20.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 4/30
23.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 4/30
27.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 3/30
30.07.2017 Wolf Sporthorses, Grand Prix, 3/30


päiväkirja ja valmennukset

Kun Indira tuli taloon, 25.09.2017

Koska edellisestä ostosreissusta oli aikaa jopa kolmisen viikkoa aikaa, oli aika lähteä uudelle reissulle. Matkan kohteena oli Ranska. C'est magnifique! Ranskassa olen pari kertaa käynyt ennestään, mutta tällä kertaa suuntana oli lounais-puolen rannikko, jossa Raconteurin linna sijaitsi. Tällä kertaan matkaseuraksi halusin mieheni, Chrisin, jotta voisimme myös viettää vähän romanttista aikaa keskenämme ihanassa Ranskassa.
Tällä kertaa täytyi vuokrata auto lentokentältä, jotta pääsisimme kohteeseen helposti ja mutkattomasti. Vihasin julkisia, joten mikäli ei ollut ketään paikallista kyyditsemässä, vuokrasin auton. Ei väliä onko täysin vieras paikka ja kummallinen liikennekulttuuri, ajan mielummin itse. Edessä oli tämän lisäksi melko pitkä ajomatka, mutta mikäs sen parempaa pariterapiaa kuin satojen kilometrien ajomatka.

Maisemat olivat hengensalpaavia kun huristelimme ihanassa syyssäässä halkin Ranskan maalaismaisemien kohti rannikkoa. Oli todella ihanaa päästä Chrisin kanssa vähän irti arjesta, vaikkakin emme pelkästään lomailemaan tulleet. Aloimme vihdoin saavuttamaan kaunista, mutta hiukan pelottavaa Raconteurin linnaa. Se oli kuin suoraan jostain sadusta tai kauhutarinasta. Näin päiväsaikaan se ei tuntunut niin pelottavalta vanhalta linnalta, mutta pimeän laskeuduttua varmasti lähtee mielikuvitus laukkaamaan helposti... Parkkeerasimme auton pihaan ja pian henkilökuntaa ilmestyikin paikalle, nimittäin linnan nykyinen omistajatar, Emmeline Rochier. Hän toivotti meidät lämpimästi tervetulleeksi viehättävällä ranskalaisella aksentillaan. Emmeline kertoi, että olimme itseasiassa viimeiset ostajaehdokkaat, mutta vielä oli pari hevosta jäljellä. Molemmista oli tarjouksia tehty, mutta vielä ei oltu kauppoja tehty.
Hän ohjasti meidät talliin katsomaan näitä jäljellä olevia hevosia. Kaksi viehättävää rautiasta tammaa oli edelleen kaupan. Molemmat tammat olivat todella sieviä ja olikin mahdotonta tehdä päätöstä vain tämän perusteella. Emmeline kertoi, että molemmat ovat hyviä kouluratsuja, mutta toinen oli kokeneempi kilparatsu ja toinen taas vasta kilpauraansa aloittava. Hän ehdotti, että kokeilisin ratsastaa kummallakin, sillä vaikka molemmat olivat erinomaisia ratsuja, oli niissä merkittäviä eroja.
Ensimmäisen nousin Gemma du Rochin selkään, joka oli hevosista kokemattomampi. Gemma tuntui heti alkuun todella miellyttävältä ja hyvältä takamukseni alla. Huomasin sen olevan melko herkkä suustaan. Se tuntui mukavalta, mutta en silti saanut miään wow -efektiä tästä tammasta. Chris osasi heti lukea minusta, etten innostunut Gemmasta, vaikka se vaikutti paperilla ja silmällä katsoen täydelliseltä hevoselta. Jotain kuitenkin puuttui.
Emmelinen tallityöntekijä oli valmistellut sillä aikaa toisen tamman, Indira du Rochin, minulle. Laskeuduin Gemman selästä ja hyppäsin Indiran selkään. Tuntui kuin olisin sopinut Indiran selkään kuin hanska käteen. Tamma liikkui allani ihanan tahdikkaasti ja reippaasti. Emme ehtineet kuin kävellä maneesin ympäri kun Emmeline totesi, että meidän täytyy ostaa Indira. Hän ei ole nähnyt sen kulkevan noin kauniisti kenenkään ratsastettavana aiemmin. Katsoin Chrisiä virnuillen, joka vastasi minulle "ratsasta sillä nyt vielä ravit, laukat ja parit väistöt ennen kuin lopullista päätöstä teet!", vaikka minut tuntien hän varmasti tiesi, että olen jo päätökseni tehnyt. Indira oli Gemman tapaan myös hyvin miellyttävän tuntuinen ja melko herkkä avuille, mutta meidän yhteistyö tuntui silti erikoisemmalta kuin Gemman kanssa.

Ratsastuksen jälkeen halusin itse riisua Indiralta ratsastustamineet sekä harjata sen vielä, jotta näkisin miten se käyttäytyy tallissa. Kaunis tamma seisoi kiltisti karsinassaan katsellen touhujani. Jossakin vaiheessa se alkoi hiukan hapuilla huulillaan taskuani "kyllä, siellä on ehkä pieni makupala sinulle", nyökyttelin tammalle. Harjattuani sen taputtelin ja rapsuttelin sitä huomaten kuinka se todella nautti saamastaan huomiosta. Lopuksi annoin vielä porkkanan taskutani palkkioksi.
"Mennäänkö tekemään kauppakirjat samantien vai päivällisen jälkeen?", Emmeline kysyi silmää vinkaten. Menimme tekeemään kauppakirjat samantien.

Carolina
© Kaartin Hevoset 2017. Tämä on virtuaalitalli, jonka jokainen asukas on virtuaalihevonen. Ulkoasusta kiitokset VRL-01317!